Nuotittomat osallistuivat Lintu­ma­ra­to­niin täsmälleen samalla jouk­kueella kuin kahtena edelli­senä vuonna. Jouk­kuees­sa olivat Arto Kalliola, Pekka Sarvela, Jari Kår­lund, Petri Laine ja Hannu Ali-Es­ko­la. Jouk­kuees­sa on tälläkin ker­taa viisi jä­sen­tä, mistä seuraa se, että jokaisen linnun ha­vait­sijoita pitää olla neljä.

Ennen kisaa

Vakituinen majapaikkamme ei ol­lut varattavissa, joten jouduimme varaa­maan jonkin muun. Häm­mäs­tyk­sek­sem­me uusi mökki oli lähes sa­manlainen kuin edelli­nenkin. Vain sauna ja yksi ma­kuu­huone olivat vaihtaneet paik­kaa.

Artolla on jonkin aikaa ollut kova hinku tutkia Kuusamoa etukäteen. Tänä vuonna se sitten päätettiin toteuttaa. Tulimme Arton ja Jarin kanssa lauantaina 10.6.2017. Kaikkialla oli suuria lumikasoja, järvissä oli jäitä, eikä puissa ollut lehtiä. Tilanne toki muuttui viikon aikana oleellisesti. Seuraavana lauantaina lehdet olivat jo melko suuria, eikä jäitä näkynyt ol­len­kaan. Petri ja Hannu tulivat tors­tai-iltana.

Me kiertelimme Kuusamoa neljän päivän ajan, mutta pohjustamiseksi ei toimintaamme kui­ten­kaan voi sanoa, mieluummin valmisteluksi.

Me kierteliimme po­ten­tiaalisia lin­tu­paikkoja ja katselimme maisemia, kuten Val­ta­vaaraa ja Kiuta­kön­gästä sekä hyppyrimäen suuria lumi­kasoja.

Tänä vuonna valmistauduimme kisaan katse­le­malla paikkoja, teitä ja jopa lintuja. Kisareitin valintoihin se vaikutta varsin paljon. Erityisesti löysimme runsaasti paikkoja, joissa ei kannata käydä. Valmisteluun kuului osana kuvaaminen, ja suurin osa näistä kuvista on otettu jo valmistelussa.

Joukkueita oli ilmoittautunut 14, joista yksi 15 tunnin ja 15 kilometrin sarjaan. Onnettomuus­tapauksen vuoksi toinenkin joukkue siirtyi 15 tunnin sarjaan, tosin alueena koko Kuusamo.


Peruslajeja 1

Kuusamon kisan peruslajit on jaettu kolmeen ryh­mään. Ensimmäiseen kuuluu 70 lajia, toiseen ja kolmanteen 20 lajia kumpaankin. Ensimmäisen ryhmän lajeista meiltä puuttui vain kaksi: mustaviklo ja ruokokerttunen. Molemmat olivat vaikeita lajeja. Ilmeisesti myöhäinen kevät oli viivyttänyt ruokokerttusia niin paljon, että niitä oli vaikea löytää. Emme löytäneet sitä myöskään valmistelussa. Mustaviklo taas on ollut jo vuosia vaikea laji. Kuviin jäi esimerkiksi pilkkasiipi, järripeippo, leppälintu sekä kisassa pesästään löytynyt käpytikka.

Tämä ryhmä oli tänä vuonna ilmeisesti tavallista helpompi, sillä useimmilla jouk­kueil­la oli 68 - 70 lajia.


Peruslajeja 2-3

Näiden ryhmien lajeista saimme ko­koon 26. Hämmästyttävää olikin se, että peruslaji 2:sta saimme peräti 18, eli vain kaksi puuttui (silkkiuikku ja vesipääsky), jotka puuttuivat kaikilta. Tänä vuonna löysimme sentään kapus­ta­rin­nan, mutta toisin kuin oletimme, emme mullospellolta.

Kaksi lajia on tullut joka vuosi: met­sä­viklo ja lehtokurppa. Myös tuu­li­haukka ja kurki kuuluisivat meidän kokemuksen perusteella ykkös­ryh­mään.

Sorsaosastolla meni melko hyvin. Vai­keam­mista sorsalinnuista löytyivät jouhisorsa (Lak­ki­salmi), lapa­sor­sa (Torankijärvi) ja mus­ta­lintu (Kallunkijärvi). Muista lajeista mai­nit­ta­koon kuukkeli (Konttainen), merikotka (Talvi­jär­vi), pohjansirkku (Vuotunki) ja pikkusirkku (Poh­jois-Kuusamo), sähköpyl­vään päässä pu­lis­sut teeri sekä


Ystävällinen metso

Me saimme tiedon Valtavaaran eteläpäässä oleilevasta metsosta. On tietysti hyvä tietää tarkka paikka. Arto kävi kerran katsomassa, mutta ei nähnyt lintua. Seuraavana aamuna oli minun vuoroni.

Menin paikalla ja kävelin lyhyiden pitkosten loppupäähän. Hetken kuluttua metso tulikin näkyviin, ja käveli aivan viereen. Se tuli juttelemaan aivan viereeni. Juttelimme jonkin aikaa (tosin en ymmärtänyt sanaakaan ja siksi osallistuin vähemmän). Sitten pyysin metsoa siirtymään hieman sivuun, jotta pääsisin takaisin pitkoksia pitkin kastelematta jalkojani. Metso ymmärsi, siirtyi sivuun, päästi minut ohitse ja saatteli vielä pitkoksia pitkin siihen asti, että pääsin kuivalle maalle.

Valmistelun perusteella päättelimme, että se on ujo, eikä halua tulla suurempaan jouk­koon. Niinpä kisassa lähetimme Hannun syötiksi, ja me muut jäimme puiden taakse piiloon. Taktiikka onnistui odotetusti, saimme lajin.

Linnusta oli käytetty loukkaavaa nimitystä hullu metso. Itse emme havainneet mitään merkkiä hulluudesta, ainoastaan ystävällisen ja jutteluhaluisen linnun.


Huutolajeja

Huutolajeja koko kisassa havaittiin 43.

Meidän joukkueella huutolajeja oli 12. Mie­len­kiintoista on se, että huutolajeja on vä­hem­män kuin moneen vuoteen, vaikka olim­me valmistelleet kisaa. Huutolajien ke­rää­misen aloitimme Oulankajoen pohjoispuoleta, mistä löytyiväi hernekerttu, alli ja tiltaltti. Kaakku­rin löysimme Kallunkijärveltä. Kaakkuri oli poikkeuksellisen helppo. Se oli jokaisella joukkueella ja mekin näimme useita.

Seuraavaksi saimme sinisuohaukan ja muuttohaukan kalasatamasta. Sinisuo­hauk­ka oli joukkueemme paras laji (vain kahdella joukkueella meidän lisäksemme). Seuraa­va­na yritimme virtavästäräkkiä Talvijärvelta. Ei se ihan heti näyttäytynyt, mutta odotel­les­samme saimme joukon muita lajeja, mm. joskus vaikean kivitaskun.

Kaatopaikalta saimme naakan ja kot­ta­rai­sen. Lakkisalmella yllätyksenä löytyi puna­jalkaviklo.

Kisan aikana Tiiraan tuli tieto ruisrääkästä Kemilässä. Menimme sinne kisan loppu­vai­hees­sa ja saimme siitä lopetuslajin. Se on myös uusi kisalaji meille.


Lapinuunilintu

Valmistelun aikana tuli Vuotunkiin innokkaasti laulava lapinuunilintu. Olimme tarkistamassa reittiä Antinperälle, mutta se oli suljettu. Jouduimme kiertämään Vuotungin kautta ja linnun paikka osui juuri sille välille. Kun tulimme paikalle, osuimme tasan linnun koh­dal­le ja kuulimme sen heti. Kuski lähti heti jatkamaan matkaa. Luulin ensiksi, että hän vain vaihtaa paikkaa vähemmän häirit­se­väk­si. Yllätyksekseni me jatkoimme matkaa seuraaviin kohteisiin. Silloin otti hieman pää­hän, koska linnun olisi ehkä saanut kuvattua. Kisassa sitten kuvaaminenkin onnistui, joten ei se enää pahemmin harmita.




Jäi näkemättä

Valmistelun aikana näimme tietenkin joukon lintuja, joita ei kisassa nähty. Suopöllöjä näimme kolme, kisassa emme yhtään. Pensaskerttuja kuulimme puolenkymmentä kertaa eri paikoissa. Kisassa ei yksikään laulanut. Kisan lopussa yritimme vielä nuolihaukkaa Ahvenlahdelta, jossa se oli paikalliselta vaikuttaen vielä pari päivää ennen kisaa. Päiväpedoista valmisteluun jäivät myös varpushaukka ja piekana, varpuslinnuista taviokuurna ja närhi. Helilammelta 11.6. löytynyttä lapinsirriä emme oikeastaan enää odottaneet kisassa. Yritimme kyllä.

Valmistelun aikana havaitsimme 106 lajia, joka sattumalta on sama määrä kuin kisassa.





Kisan kulku ja tulos

Me aloitimme kisan Oulankajoelta, ja pikku­tyllistä. Samaan syssyyn tulivat herne­kerttu ja pikku­sirkku.

Tänä vuonna palasimme vanhaan käytäntöön ja pidimme nukkumatauon yöllä. Sen vaiku­tuk­sen huomasi erityisesti kisan loppuvai­hees­sa. Jaksoimme paljon paremmin kuin viime vuonna.

Valmistelun vaikutusta kisatulokseen ei ole aivan yksinkertaista arvioida. Tulos sivuaa joukkueen ennätystä, mikä sinänsä on huolestuttavaa. Olisi se pitänyt ylittää. Jos sijoitusta katsoo, mikään ei muuttunut. Toi­saalta tunne siitä, että valmistelun ansiosta saatoimme tehdä paremman reitti­suunni­tel­man kuin ilman sitä, on aika vahva.

Peruslajeja saimme enemmän kuin ta­val­li­sesti, erityisesti peruslajit 2 -ryhmän vain kak­si puutetta on merkittävä. Toisaalta kolmos­ryhmän (8) ja huutolajien (12) luvut ovat edellisvuotta pienemmät. Samalla huo­maam­me, että lajilistamme muistuttaa enemmän muiden joukkueiden listoja. Ässiä emme saa­neet. Sijoitus oli 11., eli yksi 24 tunnin joukkuekin jäi taakse.

Tuntikertymät olivat seuraavat:

30, 42, 51, 58, 64, 67,
70, 73, 78, 80, 82, 87,
87, 91, 91, 93, 98, 101,
102, 103, 105, 105, 106, 106.

Uusia kisalajeja saimme yhden (ruisrääkkä). Kisalajeja joukkueella on nyt 156.



Kotiinpaluu

Kuusamosta tulimme suoraan kotiin, joten matkalta ei ole kerrottavaa.


Seuraavassa kisan lajilista:

Laulujoutsen Metsähanhi Haapana Tavi Sinisorsa Jouhisorsa Lapasorsa Tukkasotka Mustalintu Pilkkasiipi Alli Telkkä Uivelo Tukkakoskelo Isokoskelo Teeri Pyy Metso Kaakkuri Kuikka Härkälintu Merikotka

Sinisuohaukka Tuulihaukka Muuttohaukka Sääksi Ruisrääkkä Kurki Pikkutylli Tylli Kapustarinta Töyhtöhyyppä Pikkukuovi Kuovi Suokukko Rantasipi Metsäviklo Punajalkaviklo Valkoviklo Liro Lehtokurppa Taivaanvuohi Kalatiira Lapintiira

Pikkulokki Naurulokki Kalalokki Selkälokki Harmaalokki Kesykyyhky Sepelkyyhky Käki Tervapääsky Käpytikka Kiuru Törmäpääsky Haarapääsky Räystäspääsky Metsäkirvinen Niittykirvinen Virtavästäräkki Keltavästäräkki Västäräkki Tilhi Koskikara Rautiainen

Peukaloinen Punarinta Sinipyrstö Leppälintu Pensastasku Kivitasku Räkättirastas Laulurastas Punakylkirastas Kulorastas Lehtokerttu Hernekerttu Lapinuunilintu Pajulintu Tiltaltti Hippiäinen Harmaasieppo Kirjosieppo Sinitiainen Talitiainen Hömötiainen Kuukkeli

Harakka Naakka Varis Korppi Varpunen Kottarainen Peippo Järripeippo Viherpeippo Vihervarpunen Urpiainen Pikkukäpylintu Punavarpunen Punatulkku Keltasirkku Pikkusirkku Pohjansirkku Pajusirkku

musta: peruslaji 1             (68/70)
sininen: peruslaji 2 tai 3   (26/40)
punainen: huutolaji           (12/43)